...

Mulla oli hetken aikaa kaikki ok. Puhun edelleen psykan kaa kerran viikossa. Ja sain tyttöystävän, ihanimman sellaisen 6.12.2015. Mutta tämän kuun ensimmäinen päivä...

Kaikki alkoi viimeviikonloppuna. Hän oli ollut hieman etäinen jo vähän aikaa, mutta se paheni silloin. Ja ensimmäinen päivä tätä kuuta... "Haluaisin kuukauden tauon." Frendiltä kuulin myöhemmin että hänen mielestään se on "vain tauko". Mun sydän rikkoutu sinä hetkenä kun hän sanoi haluavansa tauon. Mä oon yrittänyt ja yrittänyt, koska mulla on ollut syy elää. Hän. Sen jälkeen menin alaspäin. Okay, olen muutenki viillellyt, mutta nyt tarve siihen on paljon pahempi kuin ennen. Nyt haluan vain kuolla pois...

Kiitos Kokovika_ kun laitoit tänään viestiä ja jaksoit kuunnella mun valitusta (ja kiitos kun puhuit mulle). Oon oikeesti kiitollinen.

Mut mä en tiedä mitä mä teen. Mun elämä menee niin hyvin muuten, mutta... Tämä saatanan masennus pilaa multa kaiken. Enkä jaksa elää koska mun syy elää haluaa ottaa etäisyyttä muhun... Hän "tarvitsee aikaa miettiä asioita"... mutta mitä asioita? Me voitiin aluksi puhua ihan kaikesta... miksi sä et voi puhua mulle enää mistään...? Mitä mä oon taas tehnyt väärin...?