keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Jouduin viimeviikon tiistaina sairaalaan. Kaverin soitti hätänumeroon et olen muka "psykoosissa ja viiltelen". No, tottahan se oli et viilsin ranteeseen haavan kaks, mut ei muuten. Eivät meinanneet päästää minua sairaalasta yöksi pois. Vanhemmille soitettiin että olen sairaalassa ja ne tuli sinne ja puhu hoitajan kanssa, että kyllä me tullaan seuraavana aamuna sinne. Ja sitten keskiviikkona sain unilääkkeitä sieltä...saa nähdä miten tämä tästä menee.

Arvet ovat osa minua.
Samoin viiltely, haavat.
Nyt en saa enää tehdä niitä.
Miksi? 
Kun se on jo osa minua....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti